No ei se tie sinne ampumaradalle ole sula. Haldexin avulla sinne ehkä pääsisi, vaikka rata onkin harjun päällä, ja tie on jyrkkä. Mutta kun liittymässä on aurauspenkka, jossa lunta yhä 40 cm, niin ei riitä maavara, enkä aio käyttää Skodaa aurana. Joten odotellaan vielä.
No, maksulliselle radalle pääsi kyllä. Ja porukkaa riittää. 80% asiakkaista katsoo parhaan asusteen ratakäynnillä olevan "J-J"-merkkinen kalvopuku tai ainakin fleece. Jotenkin tuollainen, testienkin mukaan ala-arvoinen, kalvopuku yhdistää meitä suomalaisia harrastajia. Vähän kuin oma univormu...
Jostain syystä radalla tulee oman aseen käyntiä kommentoida kohtuullisen isoon ääneen itsekseen, ihan vain ohimennen.. "Heh-heh, kyllä on tarkka pyssy!". Yhden tällaisen, viereiseltä pöydältä Sako 85:llä ampuvan itsekseen puhujan hiljensin syksyllä niittamalla oman tauluni 200 metriin hekottelijan taulun viereen ja ampumalla Bushmasterin Varminterilla 5 laukauksella 27 mm kasan lähes yhdellä henkäyksellä. Hävisi kaverin taulu, kaverin hekotus ja kaveri saman tien radalta.
Ja sitten on tyyppi, joka tulee paikalle viimeisten joukossa, maalaa siluettikuvat (siis ne, joita kaikki muut ovat ampuneet jo 3 tuntia) mustalla ja katsoo tämän toimenpiteen siirtävän kuvien omistuksen juurikin hänelle. Ammupa kohdistuskuvaan (kuten olet siis ampunut jo 3 tuntia), niin sitten käydään yksitellen tenttaamassa muut ampujat, että kuka siihen ampui!? Kun tulee jälkiä!. VTU, jos haluaa tarkistaa aseen kohdistuksen/käynnin siluettikuviin ihan niinkuin olisi omalla henkilökohtaisella radalla, niin PRINTTAA SE VTUN ELUKAN KUVA PAPERILLE JA AMMU SIIHEN PAPERIIN! Onko se sinun harrastuksesi jotenkin tärkeämpi, kuin muiden harrastus? Vai vtuttaako "vierasampujat"? Me vierasampujat maksamme hyvät rahat siitä, että pääsemme radalle. Jos vierasampujat on mielestäsi ongelma, niin se ongelma on seurasi sisäinen. Käsitelkää asia seuran/jaoston seuraavassa kokouksessa. STANA!
Kuulostaa ehkä ilkeältä, mutta juuri noin joskus koen tilanteen eräällä Itä-Uusimaalaisella (vai onko se nykyään Uuttamaata) radalla, jolla puitteet ovat kyllä ihan ok, mutta kun meitä on moneksi... No, olen tunnettu kyynisyydestäni ja sarkastisuudestani. Mutta ihan totta: Ampumarata poistaa "äijistä" viimeisetkin itsekritiikin rippeet, ja "äijistely" saa aivan käsittämättömät mittasuhteet. Tänään radalla oli isä 10-11 vuotiaan poikansa kanssa ampumassa pienoiskiväärillä. Hienoa! Isä ja poika ampuivat yhdessä (niitä siluettikuvia, jotka joku sitten maalasi ja omi myöhemmin), joten kyseessä oli todellakin quality time. Mutta sitten paikalle sattui isän 3-4 kaveria... ja puheeseen (pojan kuullen) alkoi ilmaantua se vtu-hehe aika tiheään... oi voi :(. Pahimmat esimerkit ovat ne, joiden puheessa alkaa ampumaradalla samaan virkkeeseen ilmaantua erinäiset etniset vähemmistöt ja erinäiset ampumasuoritukset. Näitä on nähty.
Anyways, kaverin CZ on yhä edelleen ongelmallinen. Tarkemmin ottaen se on erittäin kranttu latauksen suhteen. Kaveri latasi ihan mukavan setin .223:a eri ruutimäärillä (vain N140:llä tosin), ja sieltä VV:n taulukon minimin ja maksimin puolestavälistä löytyi lataus, joka kävi 15 mm kasan 150 metriin 4 laukauksella. 4 laukausta 5:n sijaan siksi, että luodittaessaan yhtä setin patruunaa, kaveri asetti hylsyn hylsynpitimen päälle.. ja teki silti määrämittaisen patruunan... joten se meni haaskuuseen. Latauksen kasvaessa minimistä kohti tuota hyvin käyvää, kasat pienenivät systemaattisesti, ja latauksen kasvaessa, kasvoivat kasatkin. Tuo hyväksi osoittautunut lataus on muuten aika tarkkaan sama, joka käy Varminterissani parhaiten. Tosin luoti on kaverilla Lapuan uusi niippiuraton 55 graininen, omassa latauksessani käytän niippiurallista, 222:een tarkoitettua luotia.
Ja Ruger on juuri niin pienoiskivääri, kuin voi odottaakin. Tarkoitan sitä, että se on hyvin tarkka patruunoista. Kovin suurta valikoimaa ei tosin nyt ollut mukana, mutta Federalin halpis-targetit eivät käy! SK:n high-velocity HP:t olivat lupaavia, jo alle 2 sentin kasaa 50 metriin. RWS:n sikakalliitt R100:t myös alle 2 sentin kasaa, hieman paremmin kuin SK:t. Voiton vei Lapuan wanhat Masterit, joita sain Browning Buckmarkin kylkiäisinä, 15 mm kasalla. No, testit jatkuvat, kunhan saan hankittua vähän isomman valikoiman patruunoita. Sama vaiva oli Buckmarkinkin kanssa, sille maistuu parhaiten Eleyn Pistol Match, joka on tyyris sekin. Lähes yhtä hyvin sille maistui Eleyn vastaava, edullisempi patruuna, jota ei tietenkään enää valmisteta. Oliko se Pistol Sport vai Pistol Practise?
Lumien sulamista odotellessa... torstaina mennään ampumaan talven jälkeen ensimmäistä kertaa haulikoilla. Veikkaan, että lajina on tuttu metsästystrap, mikäli radat on sopivasti viritetty. Sporting-radan avautumista joututaan vielä odottelemaan.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti