Hihilihko

Kunnallista vesijohtoa ei mökillä ole, eikä kaivoakaan vielä, joten käytän tavallista ns. puutarhapumppua veden nostamiseen järvestä saunalle. Työmaalla tarvitaan myös usein vettä betonimyllyn tai laastiämpärin tai -kauhojen tms pesemiseen, jolloin liitän saunalla olevaan letkuun parinkymmenen metrin jatkon tavallisella letkuliittimellä. No, tarvitsin sitten vettä ylös mökille asti, joten ei kun letkut kiinni toisiinsa, pumppu päälle ja hetken kuluttua vesipistoolin kahva alas, jolloin järvestä nousevan veden edellään painama ilma pärskähti pistoolista oikein iloisesti. Jotain muutakin ilmeisesti pärskähti, kun ei sitä vettä oikein tullut kuin norona vain.

Tarkistin letkun halkeamien tms. varalta, mutta mitään ei löytynyt. Saunalle vesi tuli hyvällä paineella, joten imuletkun suodatinkaan ei ollut syyllinen. Olisko vesipistooliin mennyt kuraa tms... Liittimet irti ja syyllinen löytyi:

Hihilihko

Raukka oli luonnollisesti mennyttä kalua, mutta saipahan elämänsä kyydin kuolemaan! Tuli mieleen Linnunradan käsikirjasta liftareille se valas, joka putosi kohti planeettaa..

Majavainvaasio

Lähdin tuossa rakennuspuuhien jälkeen lämmittämään saunaa. Rannasta kuului erikoista ääntelyä, jonkinlaista yninää, aivan kuin lapsi olisi hypännyt laiturilta uimaan ja havainnut, että vesi on todella kylmää.

No ne isot uivat rotathan ne siellä... pääsin hiipimään laiturin juureen, ja kaksi majavaa uiskenteli lahdella. Ilta on aivan tyyni, ja sain ottaa vastaan toisen jyrsijän kunniakierroksen. Onkivavalla (9-metrisellä) olisi melkein ylettynyt kutittamaan...

Kierroksen jälkeen majavat kohtasivat toisensa sen meidän rannassa olevan pesäkolon kohdalla, eli 15 metrin päässä laiturista. Kierroksen tehnyt majava (arvatenkin uros, kun kerran moisesti pasteerasi) piti erikoista urinaa, ja sitten pariskunta vaihtoi pusuja ja kömpi sinne koloon tekemään mitä nyt eläimet tekevätkään kahdestaan koloissaan.

Ja oliko kameraa mukana, oliko? Mitäpä luulette...

Niin että sitä minä vain, että kumpiko se oli, se yninä vaiko se urina, sitä naurua?

Hahaa! Täällä taas! Siis mökkityömaalla. Hämmästyttävää, että ei ahdista nuo odottavat työt. Tällä paikalla on jokin hämmästyttävä diapam-vaikutus. Jo hiljaisuus itsessään on ihmeellinen. Toki täällä muutama muukin mökki on, mutta jotenkin kaikki täällä tuntuvat rauhoittuvan. Pahimmat häiriköt ovat tuon vastapäisen kallion korpit.
Korppien lisäksi olen bongannut ihan riistaakin täällä. Omalta tontilta on yllätetty ukkometso, lehtokurppa (vaimokkeen mukaan äänen perusteella kyseessä on lentävä sammakko) ja kanadanmajava. Majavalla on pesä tuossa meidän rantatörmässä, mutta valitettavasti se joutunee hylkäämään sen, kun meidän oleskelu täällä yleistyy... Resident PETA-aktiivin (vaimoke) mukaan sitä ei kuulemma saa ampua. Mutta kun SE SYÖ MUN HAAVAT JA SEHÄN NAURAA MULLE SAATANA! MÄÄ MYRKYTÄN SEN! Ja hirviä täällä liikkuu todella paljon, muutama hirvikärpänenkin eksyy ihan tähän työmaalle joka alkusyksy. Ihmettelen yhä, että tällainen paikka löytyi.. kotoa tänne ajaa puolitoista tuntia, eikä pääkaupunkiseudultakaan aja kuin kaksi tuntia. Tuossa muutaman kilometrin päässä on laajempi alue vastaavaa maisemaa, ja se taitaakin olla eteläisen Suomen suosituin luontoretkeilykohde. Mutta me olemme täällä piilossa...

On muuten hankalaa tätäkin kirjoittaa kännykällä. Fiksu olisi ottanut kannettavan tietokoneen mukaan ja tehnyt tämänkin homman silleen... fiksusti. Mutta on ilmeisesti jo pari kertaa tullut ilmi, että minä en ole fiksu.

(Miksi muuten Android-puhelimeen ei ole vielä saatavissa blogger-applikaatiota? t: nimim. Nakkisormi)

Voisi laittaa lisää puuta nuotioon ja ehkä jopa ottaa lasillisen punaviiniä (Pascual Toso 2008, Merlot Argentiinasta...

P.S. Kuikkien pesintä epäonnistui tänä vuonna :( Järven pinta laski 40-50 cm, siinä syy, epäilen. Tuossa nuo nyt viettävät "aikuisten aikaa" kahdestaan...

P.P.S. Blogeja ei voi kirjoittaa ollenkaan Android 2.1:n oletusselaimella. Jos otetaan huomioon, mikä firma on sekä Androidin että Bloggerin takana, niin tilanne on vähintään mielenkiintoinen. Näin käy, kun mennään ostamaan kivoja pikkufirmoja pois kuleksimasta. Ja brändinhallinnasta vastaavat kiittelevät kovasti...
Tutkin myös tarkemmin toimittaja Määtän kirjoituksia. Kaverihan on ihan viisas... sehän on samaa mieltä kuin minä esim. vaihtopiippuhelistimistä ja Mosin-Naganteista. Minua ei ole koskaan nuo sotilaskivääripohjaiset (siis M-N -pohjaiset) innostaneet. On jopa harmittanut, että tsaarillinen Venäjä on moisen konstruktion aikoinaan ottanut käyttöön. Miksei jotain vaikkapa Mauser-pohjaista? Ja täällä talvisodan ihme ja torjuntavoitto ja M-N -lukkorunko jotenkin assosioituvat keskenään yhdeksi möykyksi, josta ei voi irrottaa esim. sitä faktaa, että ihmeet ja torjunnat tehtiin _huolimatta siitä faktasta,että käytössä oli Mosin-Naganteja. Suomalaisen sotilaskiväärin erinomaisuuden illuusioon hairahtuneita voi yrittää saada tolkkuun kertomalla, että Suomessa ei ole koskaan valmistettu yhtäkään sotilaskiväärin lukkoa tai -runkoa. Ja eräissä halutuimmissa "suomalaisissa sotilaskivääreissä" ei edes piippu ole suomalainen. Jos jostain pitää olla kateellinen ruotsalaisille, niin kadehditaan heidän sotilaskivääreitään. Anteeksi vain kaikki, joita loukkaan näillä mielipiteilläni.

Arvatkaa, mitä on tullut tehtyä viime aikoina.. Jep, rakennettua mökkiä! Sisäkaton panelointi on nyt menossa. Kamina (tsekkiläinen jalustallinen ja ...pyörivä... o_O metallimöhkäle) ja hormi on tilattu. Asennan hormin ennen katon panelointia umpeen, muuten asennus menisi vaikeaksi ahtaan välitilan vuoksi. Paneloinnin jälkeen puhallamme Ekovillan kattoon. Päätös eristeestä syntyi lopulta "torniparven" kattoa lasivillalla eristäessäni; lasivilla on oikeasti itsensä Prkleen keksimä! En haluaisi koskea siihen yhtään enempää kuin on pakko! Että voi olla inhoittavaa materiaalia! Ja se _haisee kuselle_.
Niin ja takan muuria pitää vähän korottaa, onneksi se on väliseinäharkkoa. Ja verhoilukivet pitää saada muuriin kiinni. Ja vielä pysymäänkin siinä. Haasteita.

Ja pari kuvaakin työmaalta:

Maisemaa kesäsaunalta...

Taka- eli pääovi. Terassi on sentään tehty kuvan oton jälkeen.

"Paraatipuoli". Terassin teko jää ensi kesään.

Kesäsauna. Ilman tuota kevyrakenteista kopperoa ei tästä projektista tulisi mitään!
Ja kyllä, puiden raivaamista riittää vielä vuosiksi.

Havahduinpa taas kerran siihen, että linnustuskausi lähestyy, ja patruunat on lataamatta sekä aseet kohdistamatta. Siis taas. Huolestuttavaa. Voi tulla kiire. Ja sitäpaitsi, voisiko joku kertoa mikä ruuti on tunteettomin lämpötilan vaihtelulle? 6,5x55:lle ja .223:lle, kiitos. Jos pyssyn kohdistaa nyt, kun on päivisin vielä about 20 astetta, niin eipä sillä kohdistuksella ole mitään tekoa kylmänä aamuna suon reunassa.

Taidan tänä vuonna käyttää vain 6,5x55 CZ 550:ni. Olen käyttänyt Bushmasteriani linnustuksessa ihan hyvällä menestyksellä, mutta totuuden nimessä täytyy sanoa, että AR-pohjainen kivääri ei ole ihan parhaimmillaan metsästyksessä. Tai siis riippuu ja roikkuu... Hyvin tuo toimii aamupasseissa, kun kiväärin voi valmistella rauhassa ja laittaa sitten lepäämään viereen.

Aamupassista

Metsästysporukassamme on tapana, että liikuttaessa maastossa kiväärit ovat lataamattomina. Kivääripaikan tullessa patruunan ehtii kyllä pesittää. Tässä sitten ollaankin AR-15:n kanssa vaikeuksissa, varsinkin, jos aseen käsittelyyn ei ole vakaata rutiinia. Jos pesität patruunan niinkuin se nyt pitäisi moisessa konstruktiossa tehdä, niin meteli on aika huikea. Käyttämällä forward assistia, niin toki sen patruunan saa sinne pesään ilman raikuvaa ja kaikuvaa mekkalaa. Kaikissa arskoissa vaan ei edes tuota forward assistia edes enää ole... :S. Ja se säätäminen lippaiden kanssa... Ja kurjan sään jälkeen arskan putsaaminen etukädensijan alta, aina pitäisi olla ruuvaamassa tuubia irti. Tai jos olisi fiksu, niin käsittelisi sen tuubin alle jäävän piipun vaseliinilla, autovahalla tai vaikka HHS 2000:lla. Vaan kun en ole fiksu, vaan se jää se käsittely tekemättä, kuten tahtoo jäädä patruunat ja kohdistuksetkin tekemättä.
No, tuo Varminterini on tarkempi, kuin CZ, joten ehkä kuitenkin se pääsee mukaan jollekin lyhyemmällä reissulle Etelä-Pohjanmaalle, jossa jahti on lähinnä passittamista ja muutenkin ollaan ahtaammissa maisemissa (siis niinkuin sivistyksen läheisyyden tms. suhteen), kuin esim. Lapissa tai jopa Pohjois-Karjalassa. Ihan siis vaan ajatellen vaarallista kantamaa .223 vs. 6,5... tai siis enpä oikeastaan tiedä... taitaa olla tuo pienempireikäisen käyttö mukamas turvallisuuden takia aika kaukaa haettua... jos et tiedä, mitä ampumasuunnassa on muutaman kilometrin säteellä, niin eihän sitä pitäisi sinnepäin sitten ampua, ei pienellä eikä isolla reiällä...

Haulikoksi reissulle otan joko ItalianTikka 512:n tai Mossen 930:n. Nuoremmalle tyttärelle otetaan mukaan Baikalin 20-kaliberin rinnakkaispiippuinen. Supistusten suhteen olen vuosien ihmettelyn ja säätämisen jälkeen päätynyt käyttämään Tikassa joko M-M, M-IM tai IM-IM. Paljon puhutaan, että toisen piipun pitäisi olla suppeampi ajatellen pakenevaa riistaa, mutta
A) Vähintään yhtä usein, kuin ammutaan pakenevaa riistaa, ammutaan kohti tulevaa tai sivuuttavaa riistaa, jolloin ampumaetäisyys toisella laukauksella saattaa olla jopa lyhyempi, kuin ensimmäisellä
B) Kaikki ylimääräinen säätäminen metsästystilanteessa on tie perikatoon. Siksi kaksi kovin erilaista supistusta johtaa jossain vaiheessa tilanteeseen, jossa sitä laukeamisjärjestystä ja sen muuttamista alkaa ajatella/säätää, kun itse asiassa pitäisi jo alkaa sohottamaan sitä torrakkoa kohti riistaa... been there, done that... Ei hyvä. Siis samat tai hyvin samankaltaiset supistukset. Sitäpaitsi makasiinihaulikoissa on aina vain yksi supistus, enkä ole kuullut hirveästi valituksia, että riista karkaa, kun ei ole tiukempaa supistusta toiselle/kolmannelle laukaukselle.

Ja btw, kun asetusten mukaan itselataavassa haulikossa saa metsästettäessä olla maksaiiniin mahtua maks. kaksi patruunaa, niin puuttuuko kukaan asiaan, jos makasiiniin mahtuu kaksi patruunaa, piipussa on yksi ja sillalla yksi... Nähdäkseni viranomaisella ei pitäisi olla mitään sanomista ko. järjestelyyn; ase on selkeästi asetusten mukaisessa kunnossa...

P.S. Luin Riista-lehteä, ja toimittaja Määttä on näköjään vähän samoilla linjoilla noiden supistusten suhteen... hieman eri perusteilla tosin, mutta anyhow..